The Pilgrimage of Grace; Vast Peasant Uprising & Religious Turmoil in Tudor England

Vuonna 1536 Englannin kuningas Henrik VIII:n uskonpuhdistuspolitiikka oli saavuttanut kriittisen pisteen. Kuningas halusi erota vaimostaan, Katariina Aragonialaisesta, ja naida Anne Boleynin, jotta saisi miespuolista perijää. Katolisen kirkon vastustus tähän hankkeeseen oli kovaa, ja Henrik VIII ratkaisi asian murtamalla katolisuuden Englannissa ja julistettuaan itsensä Englannin kirkon ylimpänä johtajana Act of Supremacy -lain avulla.

Tämä radikaali muutos synnytti laajaa tyytymättömyyttä Englannin maaseudulla, missä monet ihmiset tunsivat vahvaa lojaalisuutta katolisen uskon ja paavin auktoriteettia kohtaan. Monien mielestä Henrik VIII:n toimet olivat jumalanpilkkaa ja uhka Englannin perinteille. Kuninkaan päätökset kirkon varallisuus takavarikointiineen ja luostareiden lakkauttamiseen synnyttivät myös taloudellisia huolija, sillä monilla oli vahvat siteet luostareihin, jotka toimivat usein alueellisten yhteisöjen tukipilareina.

Tämän kaikkea vastustaessaan syntyi “Pilgrimage of Grace” -niminen kansannousu lokakuussa 1536. Nouseminen alkoi Yorkshiresta ja levisi nopeasti koko Pohjois-Englantiin. Kapinoijat, jotka kutsuivat itseään “pilgrimmeiksi” (pyhiinvaeltajiksi), vaativat Henrik VIII:tä peruuttamaan uskonpuhdistuspolitiikkansa ja palauttamaan katolilaisuus Englannin valtionkirkoksi.

Kapinan johtajaksi nousi Robert Aske, karismaattinen herttakunnan lakimies. Hänen johdollaan “pilgrimmit” marssivat kohti Lontoota, keräten matkan varrella tuhansia kannattajia. Heidän joukossaan oli talonpoikia, kaupunkilaisia ja jopa pieniä aatelissukuja.

Pilgrimage of Gracen vaikutukset olivat merkittäviä:

• Uskontopolitiikka: Nouseminen osoitti Henrik VIII:lle uskonpuhdistuspolitiikkansa vastustuskykyä ja pakotti hänet neuvottelemaan kapinallisten kanssa.
• Sosiaalinen levottomuus: Nouseminen paljasti maaseudun asukkaiden taloudellisten ja sosiaalisten huolien vakavuuden, jotka liittyivät uskonpuhdistukseen.

Vaikka “pilgrimmit” onnistuivat ensin saamaan Henrik VIII:stä myönnytyksiä ja lupauksen palauttaa katolilaisuus Englantiin, kuningas kääntyi pian kapinallisia vastaan. Hän lähetti armeijansa Pohjois-Englantiin murskaamaan nouseminen ja vangitsi Robert Asken sekä muita kapinan johtajia.

Aske ja muut kapinan johtajat teloitettiin julmasti. Henrik VIII:n ankaran vastauksen seurauksena “Pilgrimage of Grace” -kapinasta tuli traaginen tapahtuma Englannin historiassa. Se osoitti kuitenkin uskonpuhdistuksen poliittisen riskin ja maaseudun asukkaiden vahvan identiteetin sekä heidän luottamuksensa katoliseen uskoon.

Tätä kapinaa voidaan pitää merkittävänä käännekohtana Henrik VIII:n vallassa. Se osoitti, että kuningas ei voinut toteuttaa haluamiaan muutoksia ilman vastausta kansalta.

Pilgrimage of Gracen Muuttuvat Kasvot:

Seuraavassa taulukossa on esitetty “Pilgrimage of Grace” -kapinan eri vaiheet ja niiden seuraukset:

Vaihe	Kuvaus	Seuraukset
Alku (lokakuu 1536)	Robert Aske johtama kapina alkaa Yorkshiresta.	Kansa liittyy nopeasti kapinaan, ja se leviää koko Pohjois-Englantiin.
Marssi Lontooon	“Pilgrimmit” marssivat kohti Lontoota vaatimassa Henrik VIII:n uskonpuhdistuspolitiikan peruuttamista.	Kuningas joutuu neuvottelemaan kapinallisine.
Myönnytykset	Henrik VIII lupaa palauttaa katolilaisuuden Englantiin.	Kapina väliaikaisesti rauhoittuu.
Kuninkaan kosto	Kuningas lähettää armeijansa murskaamaan kapina ja vangitsee kapinan johtajat.	“Pilgrimmit” kukistuvat ja Robert Aske teloitetaan.

“Pilgrimage of Grace” oli kompleksinen tapahtuma, joka heijasteli 1600-luvun Englannin uskonnollisia ja poliittisia muutoksia. Se paljasti maaseudun asukkaiden vahvan katolilaisen identiteetin ja protestoi kuninkaan autoritaarisella vallalla sekä kirkkojen varallisuuden takavarikoi. Vaikka kapina kukistui, se osoitti Henrik VIII:lle uskonpuhdistuspolitiikan riskejä ja vaikutti Englannin historiassa pitkäaikaisesti.